maanantai 30. tammikuuta 2017

Viisi valloittavaa öljyvinkkiä


Olen jo pidempään ollut aika hurahtaneena öljyihin. Tänäkin talvena olen lotrannut monilla kasvoöljyillä, hiusöljyillä ja vartaloöljyillä. Voisi luulla, että öljyt ovat vain talven juttu, mutta minä käytän öljyjä aika lailla vuoden ympäri. Helposti pörrööntyvä, taipuisa ja kuiva hiuslaatuni ei latistu öljyistä lainkaan, jos kyseessä on laadukas hiusöljy. Kasvoilla käytän öljyjä yövoiteen sijasta ja alle saatan laittaa seerumin. Toisinaan innostun korealaisten tapaan kerrostamaan ihonhoitotuotteita iholleni ja laitan vielä yövoiteenkin öljyn alle. Vaikka kerrostaminen voi tuntua tuhdilta, öljy ikäänkuin lukitsee kosteuden ihoon, jolloin iho pysyy pehmeämpänä pidempään. Tänään vinkkaan viidestä laatuöljystä, jotka ovat viime aikoina saaneet minut erityisen ihastuneeksi.


Uudistava kasvoöljy kaikille ihotyypeille:
FLOW Kosmetiikka - Ruusunmarja ihonhoitoöljy 30ml

Rasvaisen ihon omaava saattaa ajatella, että öljy on viimeisin vaihtoehto ihoonhoitoon, kun iho kerran kiiltelee jo ennestäänkin. Kannattaa silti muistaa, että rasva ja kosteus eivät ole samoja asioita, joten vaikka iho olisi kuinka rasvoittuva, se ei välttämättä ole kosteutettu. Öljy saattaa jopa olla suurena apuna epäpuhtauksien karkoittamisessa, sillä ylimääräinen tali läpäisee kostean ihon paremmin kuin kuivan. Kotimaisen FLOW kosmetiikan Ruusunmarja ihonhoitoöljy on hyvä esimerkki öljystä, joka soveltuu kaikentyyppisille ihoille, myös rasvaiselle, herkälle, atooppiselle ja akneiholle. Öljy tasapainottaa seka- ja rasvaisen ihon talineritystä ja tervehdyttää erilaisia iho-ongelmia. Se on hyvä myös arpien ja aknearpien hoitoon sekä auringon polttamalla iholle. Öljy on 100% luomua. Itse olen käyttänyt tätä iholle iltaisin ja tullut melkein jopa riippuvaiseksi tästä, sillä tämä saa ihon näyttämään niin tasaisen sävyiseltä! Öljy sisältää sekä ruusunmarjansiemenöljyä että ruusunmarjauutetta, joten se on todella tehokas antioksidantteineen ja hyödyllisine rasvahappoineen. FLOW uudisti pakkauksensa jokin aika sitten, joten tuote on saatavana nyt uudessa kuosissaan. Hintaa pullolla on 24,90 euroa Biodellyssä.


Aavikon kultaa akneiholle, allergikolle ja aikuiselle iholle:
Born to Bio - Arganöljy 50ml

Arganöljy tunnetaan erityisen ylellisenä ja arvokkaana ihonhoitoöljynä, joka hoitaa myös haastavaa ja herkkää ihoa. Se on jopa saanut lempinimekseen "Aavikon kulta". Born to Bion luomulaatuinen Arganöljy sisältää runsaasti E-vitamiinia, provitamiini A:ta sekä antioksidantteja, jotka suojaavat ihoa ulkoisilta stressitekijöiltä ja tekevät ihosta kimmoisamman. Arganöljy on erinomainen kuivalle iholle intensiiviseen kosteutukseen, mutta sopii myös rasvaisen ihon hoitoon, sillä arganöljy säätelee talin ylituotantoa ja lievittää ihotulehduksia. Arganöljyn sisältämät rasvahapot tekevät hyvää myös rasvoittuvalle iholle. Öljy ei tuki huokosia ja tuoksuu miedon pähkinäiseltä. Tämä öljy saa todellakin ihon säteilemään! Sitä voi käyttää niin kasvoille, vartalolle, kynsille kuin hiuksiinkin. Born to Bion öljy on Ecosert-sertifioitu. Riittoisa 50ml purkki saatavilla hintaan 18,50 euroa Hyvinvoinnin tavaratalosta. Jos haluat lukea lisää Born to Bion öljyistä, kurkkaa aikaisempi postaukseni parin vuoden takaa. 


Silkkistä ylellisyyttä kaikille hiuslaaduille:
Orofluido Beauty Elixir -hiusöljy 50ml

Orofluidon hiusöljy on yksi niitä harvoja hiusöljyjä, jota olen käyttänyt niin ahkerasti, että pullo alkaa olemaan kohta jo tyhjä. Rakastan tämän öljyn tuoksua ja sitä, miten silkkisiltä se saa tuntumaan hiukset! Kolmen ylellisen öljyn yhdistelmä imeytyy hiuksiin nopeasti ja tuoksuu ihanan vaniljaiselta meripihkalta. Sarjan tuoksumaailma iskee minuun täydellisesti ja tuotteet miellyttävät myös ulkoisesti. Yhtä lailla ihastuin pari kesää sitten sarjan hiusnaamioon, ja nykyään laukussa kulkee aina mukana Orofluidon matkakokoinen lakka, jota käytän jo toista pullollista. Orofluidon tuotteita saa ainakin luottokampaamostani Revolution Hairista, Helsingin Mechelininkadulta. Satuinpa löytämään tuotteen myös elevenilta hintaan 15,40 euroa. 


Tyyneyden tunnetta lisäävä luomuöljy: 
Farfalla - Gemstone Oil 80ml

Kuten olen monesti aiemminkin maininnut, tuoksut vaikuttavat myös tunnetilaan. Minulla tuleekin lähes aina valittua päivän tuoksu sen hetkisen olotilan mukaisesti ja siksi myös iltaisin valitsen suihkugeelin ja vartaloöljynkin tuoksujen perusteella. Farfallan jalokiviöljy sisältää eteerisiä öljyjä ja sen kerrotaan vahvistavan sisäistä tasapainoa, antavan itseluottamusta ja auttamaan vapautumaan peloista. Nimensä mukaisesti jokaisessa pullossa on mukana pieni jalokivi. Öljy lisää turvallisuuden tunnetta, tyyneyttä ja malttia. Olen käyttänyt tätä vartalon iholle niinä iltoina, kun mieli on ollut jännittynyt, stressaantunut ja käynyt ylikierroksilla pitkän päivän päätteeksi. Tämä on ehdottomaksi yksi ihanimman tuoksuisista ihonhoitoöljyistä, joita olen koskaan kokeillut. Se on lempeä sekoitus vaniljan makeutta ja santelipuun antamaa aistikkuutta. Öljyn hinta 24,20 euroa maahantuojan verkkokaupassa. Farfallan tuotteita löytää myös TwistBe:n valikoimasta. 


Harmonisoivaa ja vahvistavaa vartalonhoitoa:
Dr. Hauschka - Ruusu vartaloöljy 75ml 

Viimeisin valloittaja on yhdeltä luonnonkosmetiikan lempisarjoistani eli Dr. Hauschkalta. Olen löytänyt Hauschkalta viime vuosien aikana muun muassa yhden parhaista päivävoiteista ja monia laadukkaita meikkejä, joista esimerkiksi sarjan aurinkopuuteri kuuluu luottotuotteisiini. Uusin Hauschka-ihastukseni on kuitenkin tämä ruusuinen vartaloöljy, joka on sinänsä yllättävä ihastus, sillä en ole koskaan kokenut ruusun tuoksua omimmaksi, vaikka ruusuista kukkina pidänkin. Hauschkan Ruusu vartaloöljy tuoksuu kuitenkin niin aidolta ja ihastuttavalta ruusulta, että siitä on vaikea olla pitämättä. Öljy koostuu kallisarvoisen, eteerisen ruusuöljyn ja kosteutta ylläpitävän jojobaöljyn yhdistelmästä. Se tasoittaa ihoa ja auttaa lievittämään jännitystä ja henkistä rasitusta. Tämäkin tuoksu rauhoittaa ihanasti mielen pitkän päivän päätteeksi! Öljyn hinta on noin 24 euroa. 

Toivottavasti näistä viidestä vinkistä oli teille iloa! 

Oletteko te ottaneet öljyt osaksi ihonhoitorutiineja? Mikä näistä houkuttelee eniten?






Tuotteet pr-näytteitä, paitsi Orofluido oma.
Tekstissä käytetty lähteinä: Kauneus&Terveys ja Okabo.
SHARE:

tiistai 24. tammikuuta 2017

Talven vartalovoideihastus


Kuten moni teistä jo tietää, tuoksulla on aika helppo saada minut ihastumaan. Ennen joulua intoilin The Body Shopin makean mausteisesta ja vaniljaisesta vartalovoiteesta, joka sai minut niin hullaantuneeksi, että halusin kaapia purkin tyhjäksi ja ennemmin syödä sisällön kuin levittää sitä vartalolle. Mutta mitäs sitten, kun testiin päätyy voide, joka ei tuoksu juuri miltään, mutta on koostumukseltaan äärimmäisen koukuttava? Laskeeko ihastumisprosentit? 


Koska tuoksut ovat minulle välillä vähän liiankin tärkeä osa kosmetiikan antamaa kokemusta, en juuri koskaan haksahda lähes tuoksuttomiin tuotteisiin. Välillä niitä testailen, mutta olen aina jotenkin ennakkoluuloinen ja mietin, että tykkäänkö kuitenkaan. Voinkin myöntää, että käytän tuoksuttomia tuotteita pois sellaisella "no kyllähän tämä nyt menee" -asenteella. Sitten tulee niitä hetkiä, kun huomaan, että haluan heittää asenteeni roskakoppaan ja muuttaa mieleni. Tämän vartalovoiteen kanssa kävi juuri niin. Innostuin joulun alla yllätyksenä blogitestiin lähetetystä Kiehl'sin vartalovoiteesta niin paljon, että puristin purkista eilen viimeiset pisarat. Ennen joulua tuotteessa oli hauska limited edition-kuosi, mutta koska vartalovoide sattuu olemaan yksi Kiehl'sin ikisuosituista klassikoista, sitä on saatavilla vuoden ympäri ihan perinteisessä purkissaan. 


Vartalovoide on sopivan kermainen ja levittyy vartalolle kuin unelma. Imeytyvyys on samaa luokkaa kuin parhaimmilla autoilla on nollasta sataan kiihtymisprosentti - varsin nopea siis. Iho jää ihastuttavan pehmeäksi. Kuivalle iholle suunnattu voide täyttää siis kaksi toivettani: täyteläisen koostumuksen ja nopean imeytyvyyden, vaikka se onkin haastava yhdistelmä toteuttaa. Ainainen havittelemani tuoksuelämys jää puuttumaan, mutta toisaalta tätä voi hyvin käyttää minkä tahansa suihkugeelin jälkeen, koska tämä ei peitä suihkugeelin tuoksua omallaan. Tuotteessa ei lue, että se olisi tuoksuton, mutta itse luokittelen tämän tuoksuttomaksi tuotteeksi, sillä vartalovoiteen "tuoksu" on todellakin mietoakin miedompi ja lähes olematon. INCI-listasta en myöskään löydä parfum-merkintää. Täytyy sanoa, että vaikka tähän saakka jenkkiläinen Kiehl's on ollut minulle brändinä vähän tuntemattomampi, voin hyvillä mielin nimetä tämän vartalovoiteen ensimmäiseksi Kiehl's-koukutukseksi! 

Kiehl's Creme de Corps Body Lotion 250ml 29,50€. Kiehl'sin tuotteisiin voi tutustua Stockmannilla. 

Kurkkaa myös muut "tuoksuttomat ihastukseni", jotka pääsivät yllättämään: V10Plus-sarjan seerumi, LV:n edullinen käsivoide, muutama misellivesi sekä Bakelin hurmaava vartalovoide.

Onko teidän helppoa ihastua lähes tuoksuttomiin tuotteisiin? Kuinka paljon käytätte tuoksutonta kosmetiikkaa? 







*Tuote pr-näyte.
SHARE:

tiistai 17. tammikuuta 2017

Vuoden 2016 paras naamio


Moni sanoo, että sen tuntee, kun oikea osuu kohdalle. Että siinä on vain "se jokin" fiilis, joka kertoo, että tässä se nyt on. Kahden pitkän parisuhteen ja reilun vuoden sinkkuna oleilun jälkeen myönnän, etten tosielämässä ole vielä kohdannut sitä oikeaa, mutta tiedän silti, miltä tuntuu kosmetiikkamaailmassa löytää tuote, joka tuntuu heti alusta alkaen oikealta ja toimivalta. Vuoden 2016 ykkössarjan jälkeen on siis aika paljastaa seuraava sensaatiotuote, joka nappaa pystin kategoriassa "Vuoden paras naamio".


Harmaita päiviä on meillä jokaisella - myös iholla. Olen todennut, että oikeasti tehokkaita syväpuhdistavia naamioita on itse asiassa aika vaikea löytää. Siis sellaisia, jotka kadottaisivat epäpuhtaukset jo niiden syntymisvaiheessa. Nyt olen kuitenkin löytänyt sellaisen tuotteen, jolla voi ikäänkuin hypätä harmaiden päivien yli suoraan hyviin ihopäiviin. Kun tuntuu, että näppylää pukkaa tai iho kaipaa muuten jonkinlaista taikaiskua, Originsin syväpuhdistava By All Greens Foaming Deep Cleansing Mask on minusta aivan loistava valinta. Jos "vuoden paras 2016 naamio" -palkinto jaettaisiin elokuvagaalassa, Origins olisi kaikista ehdolla olleista juuri se mieleenpainuvimman ja koskettavimman roolisuorituksen tehnyt näyttelijä, joka ei tule unohtumaan vuosiin.


Amerikkalainen Origins tuli saataville Suomeen viime syksyn lopulla. By All Greens Foaming Deep Cleansing Mask sisältää vihreää teetä, spirulinaa ja pinaattia sekä pursuaa antioksidantteja. Detox-naamio on väriltään vaalean vihertävää, pehmeää massaa, joka tuoksuu raikkaalta. Naamiota levitetään ohut kerros kasvoille ja vaikutusajalla se vaahdottuu iholla kevyesti. Poispesuvaiheessa naamio vaahdotetaan vedellä kostutetuin sormin vielä uudelleen. Meikinjämät, lika ja saasteet huuhdotaan iholta syvältä, ja kasvot käyvät kymmenessä minuutissa läpi pienen puhdistuskuurin, jonka tehon näkee iholla vielä parin päivän jälkeenkin. Tästä onkin tullut ehdoton luottotuotteeni viikottaiseen ihon syväpuhdistamiseen! Jos avainsanat ovat helppo, nopea ja tehokas, kannattaa ehdottomasti testata tämä energisoiva viherpommi.

Origins By All Greens Foaming Deep Cleansing Mask 70ml 34€. Originsin tuotteet on kehitetty ilman parabeeneja, ftalaatteja, propyleeniglykolia, mineraaliöljyjä, para-aminobentsoehappoa, vaseliinia, parafiinia ja ilman eläinperäisiä aineosia (lukuunottamatta cruelty-free hunajaa tai mehiläisvahaa). Tuotteet saatavilla Stockmannilta.

Onko teillä hyviä kokemuksia detox-naamioista? Onko Origins jo tuttu sarja?







*Tuote pr-näyte.
SHARE:

sunnuntai 15. tammikuuta 2017

Vuoden 2016 paras ihonhoitosarja


Nyt aloitetaan viime vuoden parhaiden paljastaminen täällä blogin puolella! Viime vuoteen mahtui todella paljon ihania kokemuksia kosmetiikan maailmasta, mutta taas jälleen kerran huomasin, miten selvästi huiput erottuvat hyvistä. Kaikki vaikuttaa kokonaisuuteen: ulkonäkö, tuoksut ja käyttökokemus, mutta silti tämän tittelin voi tienata itselleen vain sillä, että sarja on tehokas. Normaalisti pistän paljon painolastia myös tuoksuille ja purkkien kauniille ulkonäölle, mutta vuoden parhaan sarjan pokaalia en ojenna pelkkien lumoavien tuoksujen tai koreilevien purkkien perusteella. Nyt eniten merkitsee tulokset iholla - ja niitä vuoden sarja todellakin antoi! 


Ihan ensiksi täytyy todeta, että vaikka oma elämäni on viime kuukausina ollut aikamoista kuperkeikan tekoa toisensa jälkeen, ihoni on voinut melkeinpä paremmin kuin koskaan. Totta puhuen siitä taitaa olla jo useampi vuosi, kun olen viimeksi ollut näin tyytyväinen ihooni. Olen aina välillä täällä blogissa maininnut punaisista arpipilkuistani, joiden myönnän olevan itse aiheutettuja itsepäisestä näppyjen puristelusta. Olen siis näperrellyt ja sörkkinyt kasvoillani kaikkea mahdollista huomaamatontakin näppylän alkua tai pienen pientä mustapäätä, mitä tahansa, mistä olen stressaantuneena saanut "kehitettyä" itselleni arven muistoksi. Nuo pienet arpipilkut ovatkin vaivanneet minua jo todella pitkään. Vaikka ihoni olisi muuten hyvässä kunnossa eikä epäpuhtauksia sillä hetkellä olisikaan, täydellisellä meikkipohjalla saavutetun kauniin ihon alle on kätkeytynyt useita pieniä arpia, joiden vaaleneminen on vienyt aina useamman kuukauden. Eikä sellaista tilannetta ole ollut, että olisin täysin "arveton" - ei ennen Esseä. 


Viime syksynä kärsin poikkeuksellisen kuluttavasta stressistä ja tein töitä kuin hullu. Samalla unohdin itseni ja oman hyvinvointini. Se kuuluisa oravanpyörä, josta minäkin täällä välillä kirjoitan, vei minut jälleen mennessään, enkä edelliskerroista viisastuneena taaskaan painanut "stop"-nappia, vaikka olisi pitänyt. Poikkeuksellisen kuluttava arki vähine yöunineen ja epäsäännöllisine ruokailurytmeineen alkoi näkyä myös iholla. Olinkin yhtäkkiä siinä pisteessä, että näppylää pukkasi toisensa perään ja koska aina menin niitä sorkkimaan, kierre oli valmis. Yhtäkkiä olin jo niin arvilla, että pienet haaleat arpipilkut edellisvuosilta olivat pienin huolenaiheni. Olo tuntui tosi epävarmalta. Halusin ihoni kuntoon ja samalla tajusin, että minun täytyy kohentaa myös elämänlaatuani muutenkin - pitämällä parempaa huolta itsestäni säännöllisen liikkumisen, syömisen ja nukkumisen suhteen. Helpomminhan se oli sanottu kuin tehty.


Aloitin Esse-tuotteiden käytön viime vuoden lokakuussa, heti I Love Me -messujen jälkeen. Olin kuullut sarjasta mahdottoman paljon hyvää, mutta samalla tietysti mietin, tulisiko sarja toimimaan myös minun ihollani ja pelastamaan minut ja ihoni hädästä. Latasin Esse-testijaksolleni isot odotukset, koska aloin jo olemaan vähän epätoivoinen. Jos Esse ei tehoaisi, mitä ihmettä tekisin? Luonnonkosmetiikkaa olin käyttänyt jo pidempään ennen Esseäkin, mutta vaihtelin tuotteita tiiviimpään tahtiin, mikä varmasti oli myös omiaan lisäämään ihon epätasapainotilaa. Terveen ihon uudistautumissykli on 28 päivää, joten edes sen aikaa olisi hyvä keskittyä testaamaan yhtä sarjaa, varsinkin jos testissä on puhdistustuote, kasvovesi, seerumi, voide - kokonainen setti siis. Naamioiden ja kuorintojen testaaminen on erikseen, niitähän voi testata ihon kunnon mukaan sopivalla hetkellä. Tosin Esse-sarjan käytön aikana ei suositella käyttämään minkään muiden sarjojen kuorintoja tai naamioita, vaan hoitamaan ihoa pelkästään Essen tuotteilla. Tämä johtuu siitä, ettei Esse ole mikään aivan tavallinen luonnonkosmetiikkasarja. 

Essestä olisi niin paljon kerrottavaa, mutta yritän typistää pääasiat muutamaan lauseeseen. Eteläafrikkalainen Esse on siis kemisti Trevor Steyn perustama probioottinen, luomusertifioitu hoitolatuotesarja. Sarja pohjautuu afrikkalaisiin aktiiviaineosiin ja uusimpaan tieteen läpimurtoon eli ihmisen mikrobiomiin. Ihmisen mikrobiomilla tarkoitetaan kaikkia niitä miljardeja bakteereja, jotka elävät meissä, niin hyviä kuin pahoja. Kyse on siis kokonaisuudesta. Vuonna 2008 lanseerattu The Human Microbiome -projekti valottaa, että mikrobit vaikuttavat enemmän selviytymisestä vastaaviin geeneihin kuin ihminen itse. Jokaista ihmissolua kohti elää vähintään 10 mikrobia, jotka muodostavat ihon pinnalle oman ekosysteeminsä. Essen ihonhoitofilosofia pohjautuukin siihen, että iho tulisi hoitaa kuten ekosysteemia. Tuotteissa käytetyt aineosat arvioidaan tarkasti sen perusteella, miten ne vaikuttavat ihon mikrobiomiin. Tavoitteena on säilyttää ihon mikrobinen monimuotoisuus ja edistää hyvien mikrobien kasvua. Essen tuotteissa käytetään paljon probioottien (=elävien mikrobien) lisäksi myös valikoiduista ruoka-aineista peräisin olevia prebiootteja, jotka ovat hyödyllisten mikrobien ravintoa ja auttavat iholle suotuisan ympäristön luomista. Kun säilytetään ja ylläpidetään ihon optimaalista mikrobitasapainoa, sillä on monia hyviä vaikutuksia ihoon. Muun muassa ihon suojabarriäärin toiminta vahvistuu ja piilevät tulehdustilat vähenevät. Probioottisesta ihonhoidosta voi lukea lisää täältä.


Essen tuotteet ovat kaikki pH-tasapainotettuja, koska se on olennainen asia ihanteellisen mikrobiomiympäristön luomisessa iholle. pH-tasapaino on iholla tärkeämpi kuin uskoisikaan, sillä ihon "väärä" pH-arvo saattaa aiheuttaa iholle epäpuhtauksia, tulehduksia tai ihon ennenaikaista vanhenemista. Terveen ihon pH on noin 4,5-5. Esse-tuotteiden pH on 4,5-5,5 välissä. Tämänkään vuoksi Esse-tuotteiden käytön aikana ei kannata käyttää eri sarjojen tuotteita sikin sokin, jotta ihon pH-tasapaino pysyy optimaalisena. 

Minua myös opastettiin, että Esse-tuotteiden käytön aikana olisi hyvä käyttää ainoastaan luonnonkosmetiikkaa, jotta eheytetty mikrobiomi ei suistu senkään vuoksi epätasapainoiseen tilaan. Tavallinen kosmetiikka kun sisältää usein monia raaka-aineita, jotka haittaavat hyödyllisten mikrobien toimintaa ihossa. Näistä esimerkkejä ovat synteettiset säilöntäaineet, silikoniyhdisteet sekä kemialliset UV-filtterit. Kun siis panostaa Esseen, ei totisesti kannata kumota sarjan antamaa eheytystä iholle pinoamalla päälle tavallista kosmetiikkaa.


Alunperin ajattelin, että pystyisin "sitoutumaan" Esseen vain reiluksi kuukaudeksi tai maksimissaan kuudeksi viikoksi. Bloggaajapuoli minussa stressasi sitä, etten Essen aikana voisi juurikaan testata muuta kosmetiikkaa kasvoille, ja kuitenkin halusin, ettei blogi täysin pysähdy paikoilleen. Onneksi tuoksut, vartalonhoito ja kynsilakat olivat testattavissa. Jakson aikana sain myös hyvän syyn uppoutua luonnonkosmetiikassa vieläkin syvemmälle värikosmetiikan maailmaan, sillä Essen käytön aikana käytin melkeinpä pelkästään luonnonkosmetiikkaa päivittäin, vaikka luottoripsiväreistä ja selektiivisistä luomiväreistä en täysin luopunutkaan.

Ihon puhdistamiseen käytin aamuin illoin Essen Cream Cleanseria, joka sitoo itseensä öljyliukoisia epäpuhtauksia ja lupaa siksi irroittaa meikin ja lian iholta helposti ja hellävaraisesti. Vaikka tuoksullisesti kirpeän kitkerähkö puhdistustuote ei niin lumonnut, piti se lupauksensa meikin irroittamisen suhteen, sillä jopa silmämeikki irtosi joka ainoa kerta melkein liiankin helposti. Alussa taputellessani puhdistuksen jälkeen kasvovettä iholle, mietin monesti, jäisiköhän ihoon lianjäämiä ja meikinrippeitä, mutta testasin kerran asiaa pyyhkimällä puhdistuksen jälkeen ihon misellivedellä. Tulos: täysin puhdas iho.

Kasvoveden käytön kanssa kamppailin jakson aikana ehkä kaikkein eniten. Se oli tuoksumakuuni liian vahva ja tymäkkä, enkä jotenkin vain osannut innostua tuotteen käytöstä. Ensimmäisten päivien jälkeen olin aivan valmis vaihtamaan kasvoveden toiseen, mutta sain rohkaisevan ohjeen pidättäytyä juuri tämän kasvoveden käytössä, vaikka kuinka yskähtelin joka ikinen kerta, kun sitä taputtelin kasvoille. Parin viikon käytön kuitenkin "lämpenin", sillä tuotteiden teho iholla oli niin huomattava. Vaikka kasvoveden tuoksu on minusta edelleen vähän kuin joisi pienen kitkerän shotin, kasvovesi on iholle hyvä ja hellä. Se sisältää muun muassa luonnonvaraisesti kasvavaa Rooiboksen uutetta, jossa on korkeita määriä antioksidantteja ja ihoa suojaavia ja ikääntymistä hidastavia vaikutuksia. Tämän tehon vain huomaa, eikä siitä halua päästää enää irti. 


Huomasin parin viikon jälkeen sen, miten iho alkoi pikkuhiljaa rauhoittua ja voimaan paremmin. Ensi alkuun pukkasi hieman tavallisesta poiketen poskille muutama mustapää, mutta sitten epäpuhtauksien tulo vain loppui. Reilun kuukauden jälkeen iho näytti niin hyvältä ja tasaiselta, että en halunnutkaan lopettaa tuotteiden käyttöä, vaan todellisuudessa jatkoin niillä melkein kaksi kuukautta. Seerumina minulla oli Essen Hyaluronihapposeerumi, jota suositellaan kaikille ihotyypeille ja ikähaarukassa etenkin 25-45-vuotiaille. Seerumi sisältää korkean pitoisuuden rakenteeltaan pienimolekyylistä hyaluronihappoa, joka tunnetaan etenkin syväkosteuttavista, kiinteyttävistä ja silottavista vaikutuksistaan. Inuliini puolestaan on prebioottinen ravinnonlähde, joka auttaa luomaan ihon pinnalle terveen ja tasapainoisen mikrobikasvuston. INCI-listassa ensimmäisenä koreilee Rooiboksen uute. Seerumi imeytyi iholle välittömästi ja tuntui muutenkin käytössä miellyttävältä. 

Suosikkituotteeni kaikista käytössäni olleista tuotteista olivat kuitenkin Omega Deep -voide ja Repair Oil -kasvoöljy. Omega-voide imeytyi iholle täydellisesti ensimmäisestä päivästä lähtien, mutta silti erilaisia luonnonkosmetiikan meikkipohjia kokeillessani ihoni tuppasi kiiltelemään vähän liikaa päivän aikana. Kuitenkin, kun siedin muutaman päivän kuurini alussa vähän ahkerampaa kiiltelyä, kärsivällisyyteni palkittiin. Normaali- ja sekaiholle suunnattu voide alkoi toimia täydellisesti myös meikin alla toisen käyttöviikon aikana. Testijakson lopulla tästä voiteesta tulikin minulle sellainen suosikki, että siitä voisi olla ainesta jopa luonnonkosmetiikan TOP5 parhaiden voiteiden listalleni. Omega-voidetta on saatavilla erikseen myös rasvaiselle iholle tarkoitetussa light-versiossa ja kuivan ihon täyteläisenä rich-versiona. Jokaisessa paketissa on 5 kappaletta 10ml voidetta, joista avattu purkki suositellaan käyttämään kahden viikon kuluessa.

Repair Oil -kasvoöljyyn rakastuin aivan täysin. Se tuoksui Essen tuoteviisikosta kaikista vetoavimmalta, ja laitoin sitä testijakson aikana iholle yöksi. Välillä käytin voidetta yksinään, toisinaan laitoin sen alle seerumin. Repair-öljy runsaasti sisältää pellavansiemen, marulan ja ruusunmarjan öljyn omega-rasvahappoja. Ruusunmarjaöljy tunnetaan ihoa parantavista ja uudistavista ominaisuuksistaan, marulaöljy ravitsee ihoa syvältä ja sisältää ihoa vahvistavia ja suojaavia antioksidantteja. Tätä tuotetta kehutaan erittäin tehokkaaksi raskaus- ja venymäarpien sekä arpikudoksen hoitoon ja ennaltaehkäisyyn. Uskon, että tämä tuote pelasi suurta roolia arpipilkkujeni kadotustehtävässä. Esse-jakson aikana huomasin myös sen, että kun iholle ilmestyi näppylä, se myös parani ja katosi yllättävän nopeasti. Tuotteiden "eheytysvoimat" olivat juuri ne, jotka saivat minut äimistymään Essestä ja nimeämään sen vuoden 2016 parhaaksi sarjaksi. Olen aina sanonut, että minun olisi äärettömän vaikea sitoutua käyttämään vain yhtä sarjaa koko loppuelämäksi, mutta tässä kohti voin sanoa, että Esse olisi suhteellisen helppo valinta. Aion todellakin palata sarjan pariin myös vastaisuudessa, sillä tällaisia aarteita tulee oikeasti vastaan liian harvoin.

Siispä Onnea Esse, olet vuoden 2016 paras ihonhoitosarja! 

Essen perusperiaatteena on tuotteiden sertifioitu luomulaatuisuus, vegaanisuus ja eläinkokeettomuus sekä Reilun Kaupan periaatteiden mukainen toiminta. Lisäksi yritys on hiilineutraali. Essen tuotteisiin voit tutustua Natural Goods Companyn verkkokaupassa. Lähimmän jälleenmyyjän voit tarkistaa täältä
Huh heijaa, kuka jaksoi lukea tänne asti? Onko teillä jo kokemuksia Essestä - jos on, millaisia? 







*Tuotteet pr-näytteitä. 
Lähteinä Natural Goods Company ja Esse Skincare.
SHARE:

keskiviikko 4. tammikuuta 2017

Sanontojen suossa


Tarkoitukseni oli aloittaa uusi blogivuosi paljastamalla hiljalleen viime vuoden parhaita kosmetiikkatuotteita ja tietenkin kaikkea muutakin kivaa, mutta luonteeni mukaisesti poikkean reitiltä ja julkaisenkin hieman erityylisen postauksen. Otsikko kertoo jo jonkin verran, mutta sen verran on selvennettävä, että mistä idea tällaiseen postaukseen lähti. Miksi aloin listaamaan erilaisia sanontoja ja miettimään, onko niissä oikeasti mitään itua ja uskonko niihin itse?


Tämä postaus alkoi hautua joulupyhinä, kun juttelin ystäväni kanssa puhelimessa häntä vaivaavasta tilanteesta. Olimme käyneet jo pidemmän keskustelun, kun hän jossain vaiheessa totesi, että "kaipa se on niin, että kaikki hyvä päättyy aikanaan". Mietin hetken ja sanoin sitten ääneen, että niinhän se taitaa olla. Mutta siinäkin hetkessä voi päättää haluaako jumittua hetkeen ja keskittyä siihen tunteeseen, että jokin hyvä on päättynyt, vaiko iloita siitä, mitä on ollut. Sillä eihän yhden hyvän päättyminen sitä tarkoita, etteikö sitä hyvää tulisi vielä samassa muodossa jonkin toisen asian tai ihmisen kautta. Ystäväni kokikin tästä selkeän ilahtumisen ja oikeastaan itsekin samalla asian ääneen sanottuani tajusin, että niinhän se on. Kunpa vielä osaisi pitää tästä ajatuksesta kiinni heikkoina hetkinä eikä jumittua liiaksi ikäviin tunteisiin. Toisaalta ikävätkin tunteet kuuluvat elämään ja mikään tunne ei ole pysyvä. Ainoa pysyvä asia on muutos ja tunteet kuuluvat niihin. Aina ei voi tuntua samalta, eikä pidäkään. Muuten kyse ei olisi elämästä. 


"Kaikki hyvä päättyy aikanaan..."


Aiemmin tuo sanonta on ollut minulle jotenkin erityisen negatiiviskaikuinen. Minun ja ystäväni puhelun jälkeen kuitenkin tajusin, että mitä enemmän asiaa mietin, sitä enemmän aloin kallistumaan sille kannalle, että kyllä: minä uskon, että kaikki hyvä päättyy aikanaan, mutta se ei poissulje uutta hyvää. Aivan kuten elämässä yleensäkin, on erilaisia vaiheita. Oli vaihe sitten hyvä tai huono, ei se ikuisesti kestä. Jossain vaiheessa annetaan tilaa uudelle vaiheelle. Hyvän päätyttyä on varmasti tiedossa uuttakin hyvää, koska elämään kuuluu kumpaakin: ylä- ja alamäkiä. Miksei siis tähänkin sanontaan ja siihen hyvän päättymiseen voisi asennoitua niin, että okei, tämän oli nyt aika päättyä, mutta seuraava vaihe odottaa jo. Mitähän (hyvää) se tuo tullessaan?


"Hyvä ruoka, parempi mieli..."


Vaikka asenne vaikuttaa elämässä paljon, mikään asenne ei poista nälän tunnetta. Rakastan ruokanautintoja ja olen todellakin sitä mieltä, että hyvä ruoka antaa paremman mielen. Kun minua pyydetään listaamaan asioita, jotka tuovat minulle iloa elämään, kosmetiikkaelämysten perässä (ellei jopa samalla tasolla) on ruokaelämykset. Siihen perään tulee matkustelu ja musiikki, joista jälkimmäinen pysynyt mukana lapsuudesta saakka tähän päivään asti. Mutta siis kyllä; kiukkuisen ja pahantuulisen Mian mielen paremmaksi muuttaa nopeasti jokin ihana ruoka-annos... En jotenkin osaa uskoa, että joku olisi sitä mieltä, että hyvä ruoka ei antaisi parempaa mieltä? Okei, ruuan voima ei riitä suurten surun tunteiden kadottamiseen, mutta nälkäkiukun se kyllä vie pois.


"Se mikä ei tapa, vahvistaa..."


Tämä on sanonta, jota olen yrittänyt tolkuttaa itselleni monia kertoja elämän näyttäessä sen pahimpia puolia ja kun jaksaminen on ollut äärimmäisellä koetuksella. Olen sitä mieltä, että rankat kokemukset vahvistavat, mutta niilläkin on rajansa. Jos kuvitellaan esimerkiksi, että ihminen raiskataan ja kuukausi sen jälkeen tiputetaan päälle "toinen pommi", kun edellisestä koettelemuksestakaan ei ole vielä ehtinyt toipua, siinä ei paljoa varmastikaan ajattele, että tämä vahvistaa ja antaa tulla vaan. Pahat kokemukset vahvistavat yksittäin, kun niiden käsittelemiseen saa keskittyä yksi kerrallaan ja vastoinkäymisistä toipumiseen on tarpeeksi aikaa, ennen kuin seuraava jysähtää päälle. Mutta jos koko ajan "pommitetaan" samaa ihmistä, ei siitä ihminen siitä vahvistu, kun kaikki lyödään kerralla päälle. Siinä voi olla myös se mahdollisuus, että se ihminen menetetään. Joten kiteytettynä tästä: minusta vastoinkäymisillä on vahvistava voima vain, jos toipumiseen varataan tarpeeksi aikaa, ennen seuraava iskee.


"Eteenpäin, sanoi mummo lumessa..."


Olisi hauska tietää, kuka on se mummo, joka tämän on ensimmäisenä sanonut. Asenne on ainakin ollut kohdallaan! Tottahan se on, ettei sinne lumekinosten keskelle auta jäädä. Ei paikoilleen jähmettymällä pelastu tai pääse eteenpäin vaikeista tilanteista. Hankaliin tilanteisiin tai tunteisiin ei kannata jumittua, vaan suunnata ajatukset eteenpäin. Vaikka elämälle ominaista on liike, uskon silti myös siihen, että välillä on lupa potea niitäkin päiviä, jolloin ei huvita liikkua mihinkään ja haluaa vain kaivautua hetkeksi omiin oloihinsa. Myönnän, että hiljattain olen itsekin kokenut sellaisia tunteita. Mutta kuten ylempänä jo kirjoitin, kaikenlaiset tunteet kuuluvat elämään. Haaste onkin siinä, miten oppisi hyväksymään myös ne "huonommat" tunteet. Ei rypeä niissä, mutta hyväksyä ne.

"Hätä keinot keksii..."


Tämä on järjettömän hyvä sanonta ja omasta mielestäni niin totta. Oletteko kuulleet tai lukeneet tilanteista (tai jopa olleet sellaisissa hädän hetkissä itse mukana), joissa ihmiset keksivät aivan ihmeellisiä keinoja pelastua? Se on kumma juttu, mutta yleensä ihmisen joutuessa kiperään tilanteeseen tai ajautuessa ahdinkoon, jossain vaiheessa päähän tupsahtaa ajatus, jota ei olisi koskaan uskonut tulevansa ajatelleeksikaan. Jos ajattelet tilannetta oletuksena päässäsi, et varmasti keksi samoja ratkaisuja kuin joutuessasi aitoon tilanteeseen oikeasti. Tästä päästään toisaalta myös siihen, että itse en käsitä ihmisiä, jotka sanovat toiselle, että "miten typerää, minä olisin ainakin tehnyt toisella tavalla" tai "miksi et tehnyt sitä tai tätä?". Ei voi oikeasti tietää, miten hädän hetkellä ajatusmaailma muuttuu ja miten toimii, vaikka kuinka olisi joskus kuvitellut tilanteen. Siksi on usein parasta vain yrittää ymmärtää ja asettua toisen asemaan, jos ei itse samassa tilanteessa ole koskaan ollut.


"Sitä saa mitä tilaa..."


Jos tämän sanonnan sijoittaa ravintolaan, niin eipä taida aina pitää paikkaansa. Mutta oikeastaan muuten olen aika lailla sitä mieltä, että usein elämässä kyllä saa juuri sitä, mitä tilaa. Jos voivottelee elämäänsä vuosia ja keskittyy esimerkiksi siihen, että aivan varmasti saa joskus vielä syövän ja jotain muutakin pahaa vielä tapahtuu, niin kerjää jollain tavalla negatiivisuuksia elämäänsä. Asenne on kuitenkin valinta, vaikka kaikki ajatuksia ei aina valita voikaan. Se on selvää, että jokaisesta tuntuu joskus pahalta eikä aina huvita, mutta jos jatkuvasti "virittäytyy samalle taajuudelle", todellakin saa sitä mitä tilaa. Joko niitä hyviä tai huonoja juttuja. Tähän sanontaan voisi hyvin liittää myös "älä maalaa piruja seinälle". Itse olen oikeasti joutunut opettelemaan sen taidon, etten aina kuvittelisi kaikista tilanteista heti sitä pahinta. Ja kas kummaa, kun oppii rauhoittumaan, nauraa monesti jälkikäteen niille ensimmäisenä mieleen tupsahtaneille "kauhuskenaario"-ajatuksille.


"Kell' onni on, se onnen kätkeköön..."


Minut on kasvatettu siihen malliin, että olen jotenkin oppinut "piilottamaan onnen" ja olemaan huutelematta hyvistä asioista liiaksi muille. Tunnustan, että välillä pelkään, että jos sanon asian ääneen, se ei toteudukaan ja jotain huonoa tapahtuu viime tipassa. Tiedän; tavallaan on hassua ajatella näin, koska miksei hyvistä asioista saisi iloita ääneen ja kertoa muille? En kuitenkaan silti koskaan voisi kuvitella itseäni ihmiseksi, joka leventelisi onnellaan ja kuuluttaisi kaiken vaikka facebookissa. Ystäville voi mielestäni hyvin sanoa asiat, joista iloitsee, mutta tarvitseeko kuitenkaan kaikesta kertoa kaikille? Voihan onnesta nauttia muutenkin. Minusta se ei yhtään vähennä onnen määrää, vaikka siitä ei kaikille kertoisikaan. Päinvastoin; voi hymyillä sisäisesti ja hehkua sitä onnea, jonka muut vain aistivat. Ja jos joku kysyy, voihan silloin kertoa, miksi tuntuu sillä hetkellä juuri niin kivalta.

Teki mieli sisällyttää tähän vielä pari muutakin sanontaa, mutta "kohtuus kaikessa", vai miten se meni... 

Nyt olisi kiva kuulla teidän mielipiteitänne: Mitä mieltä olitte tästä postauksesta? Mihin sanonnoista te samaistutte ja mistä ajattelette toisella tavalla? Toivooko joku siellä tällaiselle postaukselle jatko-osaa? 







*Postauksen kuvat räpsäisin USA:ssa viime kesänä.
SHARE:
© Beauty Highlights. All rights reserved.
Blogger Templates by pipdig